Taipumuskoe NOU
Juttua ja ohjeita taippareihin valmistautumiseen :)
Taipumuskokeissa selvitetään, käyttäytyykö ja toimiiko koira rodulle tyypillisellä tavalla. Suomen näyttelyvalion arvoon tarvitaan labradorinnoutajilla myös NOU 1 tulos eli hyväksytty taipumuskoe. Taipumuskokeisiin ei periaatteessa tarvitse harjoitella tai tietää kokeen tehtäviä etukäteen, koska kokeella mitataan vain koiran taipumusta rodunomaiseen työskentelyyn. Mutta henkilökohtaisesta kokemuksesta voin kertoa että valmistautuminen kannattaa.
Kokeeseen valmistautuminen
- Harjoittele koirasi kanssa tilanteita joissa on vieraita koiria ja ihmisiä paikalla, koska kokeessa tuomari arvioi myös koiran käyttäytymistä. Koiran tulee päästää vieras ihminen lähelleen ja suhtautua muihin koiriin rauhallisesti.
- Opeta koirasi noutamaan myös "roskalintuja" eli lokkeja ja variksia, koska niitä myös kokeissa käytetään. Harjoittelu noutoihin kannattaa aloittaa dameilla. Seuraavaksi sido esim. kuminauhoilla damiin linnusta irroitettu siipi ja myöhemmin käytä kokonaista lintua. Älä pakota koiraa ottamaan lintua tunkemalla sitä koiran suuhun, vaan palaa tarvittaessa helpompiin harjoituksiin!!!
- Varmistu että koirasi osaa ja haluaa uida mielellään, sekä tuo noutamansa riistan suorinta tietä eteesi tai mielellään käteesi. Taippareissa riittää että koira palauttaa riistan rannalle ohjaajan lähistölle.
- Koirasi tulee käyttäytyä rauhallisesti laukausten aikana, paukkuarka koira ei läpäise koetta.
- Opeta koirasi etsimään hajuaistin avulla metsään piilotettuja lintuja, aloita muutamalla linnulla lähelle ja lisää määrää ja vaikeusastetta vähitellen.
- Kanin jäljestämistä kannattaa myös harjoitella jos mahdollista tai ainakin varmistaa, että koira ottaa myös turkkipäälisen eläimen suuhunsa. Ei ole muuten päivänselvä asia.
- Kokeen aikana koiraa saa kehua ja kannustaa, mutta "kukkahattutätimäiset" sekoilut kannattaa jättää vähemmälle. Eli koiraa voi ja kannattaakin kehua, mutta tyhjänpäivänen lässyttäminen naurattaa ainakin miespuolisia avustushenkilöitä vallan kamalasti :)
Koepäivänä
- Ajo- ja ilmottautumisohjeet tulevat postissa ainakin viikkoa ennen kokeita.
- Kumpparit on must, koe suoritetaan jonkinsortin jorpakon rannalla.
- Säänmukaiset vaatteet.
- Sääskimyrkkyä. Koiraa ei saa häiritä tyhjänpäiväisellä huitomisella.
- Koiralle vettä ja vesikippo.
- Noutajatalutin. Koiralla saa olla kokeen aikana hihnasta tehty lenkki kaulan ympärillä jos se ei vielä osaa Paikka- käskyä. Hihna on oltava niin, että sitä ei tarvitse noutoon lähetyksessä pujottaa koiran kaulasta pois vaan toisen pään löysäämällä se putoaa koiran edestä.
- Pyyhe, märän ja mutaisen koiran autoon laittaminen helpottuu huomattavasti.
- Kokeen jälkeen koiralle voi antaa hieman ruokaa, päivä on raskas monelle koiralle.
- Ensiaputarvikkeet kannattaa ottaa autoon matkaan. Kokeessa ollaan kaikki tohkeissaan ja pikkunaarmuilta ei voi välttyä.
Hyviä ohjeita löytyy täältä
http://www.noutajat.com/harrastukset/harrastus_nounome.htm
Arvosteltavat Ominaisuudet:
- Sosiaalinen käyttäytyminen
- Vesityö
- Haku
- Noutohalu
- Nouto-ote
- Palauttaminen
- Reagointi laukaukseen
- Itseluottamus ja aloitekyky
- Yhteistyö
- Yleisvaikutelma
Alla oleva teksti lainattu suoraan:
http://www.snj.fi/harrastukset/rodunomaiset_kokeet_nou_nome-a_n/taipumuskoe_nou/
Taipumuskoe (NOU)
Teksti: Jyry Tuominen
Yleistä
Taipumuskoe on hyväksytty/hylätty -periaatteella suoritettava testinomainen koe jossa selvitetään, vastaavatko koiran luonne ja käyttöominaisuudet rotumääritelmää.
Oikeanlainen noutaja on sosiaalinen toisten koirien ja vieraiden ihmisten kanssa. Sillä pitää olla luontainen halu noutaa riistaa ja myöskin luontainen kyky löytää ammuttua riistaa niin maalta kuin vedestäkin. Lisäksi noutajan on oltava halukas tekemään yhteistyötä ohjaajansa kanssa eikä se saa pelätä laukausten ääniä. Jos nämä kriteerit täyttyvät selviää koira helposti taipumuskokeesta.
Tuomarit pyrkivät koiraa arvioidessaan erottamaan sen mikä on opetuksen ja koulutuksen aikaansaamaa käyttäytymistä ja toimintaa, mikä taas on koiran luontaista käyttäytymistä ja toimintaa eli mitä se saanut itselleen ns. äidinmaidosta imemällä.
Tällä tavoin saadaan tärkeää jalostusta palvelevaa tietoa koirista. Taipumuskokeeseen osallistumiskertoja ei ole rajoitettu, mutta jos koiralla on hyväksytty tulos taipumuskokeesta, ei se saa enää tähän kokeeseen osallistua.
Kokeen kulku (Löytyy kuvineen myös Tästä linkistä)
Sosiaalinen käyttäytyminen
Taipumuskoe alkaa aina tuomarin alkupuhuttelulla. Tässä tilanteessa osallistuvat koirat ohjaajineen on koottu ryhmään jolloin tuomari pystyy arvioimaan koirien sosiaalisen käyttäytymisen.
- Aggressiivisuus tai arkuus toisia koiria tai vieraita ihmisiä kohtaan ei ole hyväksyttävää. Poikkeuksellinen levottomuus ja rauhattomuus noteerataan, mutta ei välttämättä aiheuta muuta.
Alkupuhuttelun jälkeen alkaa koiran kykyjä ja ominaisuuksia mittaava testaaminen.
Esityö
- Ensimmäinen tehtävä koiralle on noutaa vedestä peräkkäin kaksi vesilintua, joista toinen heitetään maalta melko lähelle ja toinen veneestä hiukan pidemmälle. Toisen heiton yhteydessä ammutaan laukaus. Noutoetäisyys on pisimmillään 20-30 metriä. Tämän osion hyväksyttävä suorittaminen edellyttää molempien lintujen noutamista.
- Noutojen yhteydessä arvioidaan myös koiran uimataitoa ja ennen kaikkea sitä, kuinka halukkaasti se lähtee työskentelemään vedessä. Oikeanlainen noutaja menee veteen heti luvan saatuaan ja sen itseluottamus riittää etenemiseen riistalle asti ilman sen kummempaa puuttumista sen työskentelyyn. Uidessaan noutaja käyttää tehokkaasti niin etu- kuin takapäätäänkin ja sen selkälinja on uidessa suorassa. Joillakin noutajilla on puutteellinen uimataito ja ne yleensä uivat pystyssä, vettä etukäpälillään kauhoen. Tämä ei ole toivottavaa noutajalla, koska se vaikuttaa sen työskentelykykyyn. Vesialue tässä tehtävässä on aina avointa ja helposti uitavaa vettä. Kun koira on suorittanut vesityöosuuden hyväksytysti, pääsee se jatkamaan työskentelyä maalla.
Hakutyö Maalla
- Maatyöskentelyosuudessa jäljitellään tilannetta, missä on ammuttu useita lintuja ja niiden putoamisalue on tiedossa. Maastoon vietyjen riistojen sijoitteluun ei ole olemassa mitään vakiintunutta kaavioita. Maaston muodot ja peitteisyys määrittelevät riistojen sijoituspaikat.
- Hakualueella olevat linnut on tarkoitus saada talteen koiran itsenäisen työskentelyn tuloksena. Koiralla on tässä tehtävässä mahdollisuus noutaa kuusi lintua. Viisi niistä on viety maastoon koiran näkemättä ja kuudes heitetään koiran nähden siten, että se voi nähdä heiton, mutta ei välttämättä putoamispaikkaa. Samassa yhteydessä ammutaan laukaus. Tämän heiton tarkoitus on olla koiralle yllykkeenä lähteä hakualueelle.
- On toivottavaa, että alueelle päästyään koira käyttää vainuaan ja saatuaan vainun riistoista, myös pyrkii seuraamaan saamaansa hajua ja näin löytämään riistoja. Koiran työskentelyä tuetaan jossain määrin tuomarin toimesta jos on tarvis, mutta on suotavaa, että työskentely on mahdollisimman itsenäistä. Koiran tulisi työskennellä viettiensä ajamana koko tehtävän ajan.
- Noutoetäisyydet eivät tässäkään tehtävässä ole kovin pitkiä, etäisyys kauimmaiselle riistalle on keskimäärin 50 metriä. Hyväksyttävään suoritukseen ei ole määritelty noutojen lukumäärää. Koiran työskentely vaikuttaa siihen, kuinka monta riistaa sen on haettava ja löydettävä. Aina kuitenkin niin monta, että tuomari on saanut koiran kyvyistä ja ominaisuuksista riittävän selkeän kuvan.
Jälki
- Ne koirat jotka ovat onnistuneet niin vesi- kuin hakutyössäänkin pääsevät suorittamaan jälkitehtävän. Jälki vedetään maastoon, jonka on oltava sen verran peitteistä, että näköyhteys koiran ja ohjaajan välillä katkeaa. Koira ei näe jäljen vetämistä.
- Jäljen pituus on 80 metriä ja se vedetään kanilla. Koiran odotetaan seuraavan saamaansa hajua itsenäisesti jäljen päässä olevalle kanille asti joka sen tulee noutaa. Lähetystilanteessa koiralle osoitetaan selvästi jäljen alkupää.
- Ei ole välttämätöntä, että koira seuraa jälkeä tarkasti jäljen päällä. Riittää, että se lähtee luvan saatuaan oma-aloitteisesti selvittämään mitä jäljen päässä on. Tämän tehtävän tarkoitus onkin arvioida koiran itseluottamusta ja aloitekykyä.
Lopuksi tuomari antaa suullisen arvion koiran toiminnasta ja ilmoittaa menikö koe hyväksytysti vai hylätysti. Päivän lopuksi jaetaan todistukset ja käydään keskustelua ryhmässä ja palautetta kannattaa ottaa vastaan ja monet antavat hyviä vinkkejä jatkoon. |
